Helsingin päärautatieaseman ikoninen kellotorni saa uuden elämän, kun sinne avataan syksyllä 2025...
Alkuperäisyyden perintöä kunnioittaen
Enemmän kuin pelkkä rakennus
Kellotorni on enemmän kuin rakennus Helsingin keskustassa. Se on kansallisaarre, tuhansien tarinoiden tyyssija ja maamerkki, joka käynnissä olevan restauroinnin jälkeen saa uuden arvolleen sopivan elämän, kun se avataan tulevana syksynä nykyisille ja tuleville sukupolville ihailtavaksi ja ennen kaikkea koettavaksi. Kellotornin uusi elämä pitää sisällään esimerkiksi tapahtumatilat, panimon ja panimoravintolan, jotka tulevat synnyttämään uusia kokemuksia ja tarinoita.
Alkuperäisyys ja ajattomuus näkyy taidokkaasti jokaisessa yksityiskohdissa
Alkuperäisyyttä ja ajattomuutta kunnioittavassa restaurointi- ja suunnittelutyössä näkyy taidokkaasti jokaisessa tehdyssä työvaiheessa. Tarkasti ja harkiten restauroidut tilat ja ihan jokainen yksityiskohta kunnioittavat kellotornin perintöä ja henkeä. Työ on myös suuri kunnianosoitus niille rakennustaidon mestareille, jotka aikoinaan suunnittelivat ja rakensivat aikaa kestävän ja ajattoman kellotornin.
Sisään luotuja aikakerroksia jälkikäteen mitään lisäämättä.
Tynellin valaisimet. Jotka aikanaan loivat valoa ja tunnelmaa näihin arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelemiin tiloihin, palaavat takaisin omille paikoilleen. Tynellin valaisimet eivät ole vain kauniita esineitä – ne ovat erottamaton osa rakennuksen ja sen tilojen henkeä ja ainutlaatuisuutta. Valaisimien tuottama valo on pehmeää, lämminhenkistä ja vaikuttavaa – juuri sellaista valoa, joka omalla hiljaisuudellaan ei peitä mitään alleen.
Eliel Saarisen huonekalut. Eliel Saarisen suunnittelema erityisen ikoninen ja kokemisen arvoinen kabinetti entisöidään alkuperäisyyttä kunnioittaen ja vaalien. Esimerkiksi tuolien selkänojat, pöytien jalat ja verhoilukankaat valitaan niin, että ne tukevat rakennuksen alkuperäisen arkkitehtuurin ja sisustuksen välistä yhteistä kieltä.
Panimo, jota ei koskaan avattu – ennen kuin nyt.
Helsingin päärautatieasema valmistui vuonna 1919. Arkkitehti Eliel Saarinen suunnitteli rautatieaseman ja kellotornin yhteyteen panimoravintolan, jotta rautatieasema olisi muutakin kuin vain liikenteen vilkas solmukohta. Eliel Saarisen unelman oli luoda paikka pysähtymiselle, yhdessäololle ja uusille kokemuksille. Panimoravintola jäi kuitenkin haaveeksi, kieltolain astuessa voimaan samana vuonna. Nyt, yli 100 vuotta myöhemmin, unelma vihdoin toteutuu.
Kellotornin panimon suunnittelussa yhdistyvät sekä historiallinen perintö että käsityöläisosaamisen takaama laatu, jonka mahdollistavat palkitut panimomestarit Factory Brewingilta ja ETKO Brewingilta. Oluita valmistetaan samoissa tiloissa, joissa ennen toimi Pressiklubi – paikka, jossa kansainväliset toimittajat tapasivat ja keskustelivat vuosina 2001–2014.
Baaritiskit eivät tyylillisesti halua tarjota mitään uutta tai jopa vierasta. Ne syntyvät käsityönä suomalaisen puusepän käsien kautta suomalaisesta puusta. Jokainen sahaus, liitos, hionta ja viimeistely liittää saumattomasti yhteen historian ja nykyisyyden
Kohtaamisia, kokemuksia ja uusia tarinoita
Kellotorni ei ole vain rakennus. Se on ainutlaatuinen ja historiallisesti sekä arkkitehtuurisesti merkityksellinen maamerkki. Se on paikka, jossa aikakaudet kohtaavat. Kellotornin tilojen restauroinnissa ei ole pyritty luomaan jotain uutta, vaan palauttamaan näkyväksi ja koettavaksi se, mikä on aina ollut olemassa. Kaikki tilat, materiaalit, kalusteet, valaistus ja ratkaisut puhuvat itsessään ja osaltaan hiljaista mutta arvokasta meidän kaikkien suomalaisten kansallisperintöä arvostavaa kieltä.